Jätteenkäsittelyn ja kierrätysprosessien ensimmäinen yksikköprosessi on usein palakoon pienentäminen – ja käsiteltävä materiaali määrittää, miten työvaihe kannattaa tehdä. Mutta mitä eroa on murskaamisella ja repimisellä? Molemmilla menetelmillä on sama tavoite, palakoon pienentäminen ja materiaalin muokkaaminen helpommin käsiteltävään ja jatkojalostettavaan muotoon. Erot löytyvät tekniikasta ja tavasta, jolla voima kohdistetaan materiaaliin.
Murskaaminen – voimaa ja puristusta
Murskaus perustuu voimakkaaseen puristukseen ja iskeytymiseen. Murskaimet käyttävät teriä, vasaroita tai rullia, jotka painavat ja iskevät materiaalin rikki. Menetelmä sopii erityisen hyvin koville ja jäykille materiaaleille kuten betonille, kivelle tai metallille eli materiaaleille, joissa tarvitaan nopeaa voimaa ja iskua (eng. impact crushing).
Murskaimia löytyy hyvin paljon erilaisia, ja käytetty murskaintekniikka voidaan usein päätellä jo nimestä; Leukamurskain murskaa materiaalin kahden leuan välissä, kun taas esimerkiksi vasaramurskaimessa murskaustyön tekevät nopeasti pyörivien vasaroiden iskumomentti.
Repiminen – vääntöä ja hallittua liikettä
Repijät puolestaan kirjaimellisesti repivät materiaalin rikki hitaammin ja hallitummin, hitaasti pyörivän roottorin avulla. Repiminen toimii erinomaisesti pehmeämmille materiaaleille, kuten muovi, tekstiili ja kumi, tai sekalaiselle jätteelle, jossa on monia materiaaleja sekaisin, kuten yhdyskunta-, energia- ja rakennusjäte. Repiminen tuottaa vähemmän pölyä kuin murskaus – ja siksi se on monessa kierrätyskohteessa ensisijainen vaihtoehto.
Repijän terät voivat olla ns. revintäteriä (eng. shredding) tai leikkaavia (eng. cutting). Jälleen käsiteltävä materiaali ja haluttu lopputulos määrittävät, millainen terä sopii käyttökohteeseen parhaiten. TANA-jäterepijöissä käytetään repiviä teriä ilman leikkaavaa teräkontaktia, mikä minimoi syntyvän hienoaineksen määrän.
Miksi palakoon pienennystä tehdään?
Palakoon pienentämisen tavoitteena on helpottaa jatkokäsittelyä. Tärkeimmät syyt:
Tasainen palakoko.
Homogeeninen palakoko mahdollistaa materiaalin jatkokäsittelyn. Materiaali kulkee tasaisemmin seulassa, erottelijassa ja kuljettimilla sekä syöttölaitteistoissa.
Eroteltavuus.
Palakoon pienentäminen erottaa materiaaleja toisistaan. Tällöin niiden eroteltavuus paranee, joka vaikuttaa suoraan kierrätettävyyteen.
Loppuasiakkaan laatuvaatimukset.
Esimerkiksi metallisulatoilla on hyvin tarkat palakokovaatimukset, jotta sulatusprosessi on mahdollisimman tasainen ja vakaa. Mikäli valmistetaan kierrätyspolttoaineita polttolaitoksiin tai sementinvalmistukseen, on laitoksissa tarkkaan määritellyt vaatimukset palakokojakaumalle. Tarkka palakoko tehostaa polttoaineen palamista ja siten parantaa energiatehokkuutta sekä mahdollistaa tasaisen polttoprosessin. Erityisen tärkeää tämä on mm. rinnakkaispolttolaitoksissa, kaasutuslaitoksissa sekä sementin valmistuksen kiertouunissa.
Logistiikkatehokkuus.
Kun palakoko on pienempi ja tasainen, saadaan materiaalia kuljetettua huomattavasti enemmän. Pelkän ilman kuljettaminen ei ole järkevää, ja logistiikka-intensiivisellä alalla jokainen rahtikustannuksista säästetty euro on tärkeä. Loppupäässä myös varastointikustannukset pienevät.
Oikea laite oikeaan paikkaan
Valinta jätemurskaimen ja jäterepijän välillä riippuu materiaalista ja tavoitteesta. TANA Shark ja Hammerhead ovat jätepihan moniottelijoita, joilla voidaan repiä hyvin laajasti eri materiaaleja. Jäterepijöiden TCS (TANA Control System) ohjausjärjestelmässä on 16 esiohjelmoitua käyttöohjelmaa erilaisia materiaaleja ja repimistarkoituksia varten. Jäterepijän seulaverkon avulla palakoko saadaan suoraan yhdellä työvaiheella halutuksi. TANA-jäterepijässä on optiona myös magneetti, jolla saadaan eroteltua magneettiset metallit heti revinnän jälkeen.