Suomessa kierrätetään lähes 100 prosenttia renkaista. Kierrätyksestä huolehtii koko maassa yksi tuottajayhteisö ja yksi operaattori. Vuosittain renkaita kierrätetään noin 60 000 tonnia.
Suomessa, kuten muuallakin Skandinaviassa, on käytössä ns. pohjoismainen tapa kierrättää renkaita. Käytännössä lähes kaikki renkaiden maahantuojat ja valmistajat ovat liittyneet Suomen Rengaskierrätys Oy:n asiakkaiksi, joka hoitaa tuottajavastuun keskitetysti koko maassa.
Esimerkiksi uuden henkilöauton renkaan ostaja maksaa ostaessaan kierrätysmaksun, joka on 1,74 euroa per rengas. Renkaan käyttäjä voi palauttaa käytetyn renkaan ilmaiseksi mihin tahansa pisteeseen, koska kierrätysmaksu on jo maksettu. Suomen Rengaskierrätys Oy puolestaan käyttää operaattorinaan Kuusakoski Oy:tä, joka kerää renkaat myyntipisteistä, murskaa ne ja myy murskatun kumimateriaalin eteenpäin. Järjestelmä on toiminut 25 vuotta.
“Kierrätysjärjestelmän toimivuus näkyy siinä, ettei siitä puhuta eikä tiedetä. Se vaan pyörii taustalla eikä hylättyjä renkaita näy juuri missään. Rengaskierrätys on huomaamaton osa ketjua ja helppo sekä rengasvalmistajille, myyjille että loppuasiakkaille,” kertoo Kuusakoski Oy:n materiaalipäällikkö Thomas Söderström.
Suomessa renkaiden tärkein uusiokäyttö on maanrakennus. Leikattuja renkaita käytetään esimerkiksi maanteiden meluvalleissa ja kaatopaikkojen pintarakenteena. Leikattu rengas painaa vain 500 kiloa kuutiolta, joten pienellä tonnimäärällä saa paljon volyymiä. Lisäksi rengasleike eristää routaa ja päästää veden läpi. Maanrakentajat tuntevat materiaalin ja sille on kysyntää.
Lisäksi etenkin raskaan kaluston renkaita menee uudelleen pinnoitettaviksi. Leikkaamattomistsa renkaista tehdään myös louhintamattoja räjäytystyömaille. Noin 5–10 prosenttia menee sementtiteollisuuden polttoaineeksi, koska rengasleikkeen metallisäikeet ovat toivottua materiaalia sementtiteollisuudessa. Lisäksi hyvin pieneksi prosessoitua rengasta menee esimerkiksi keinonurmikenttien rakennusaineeksi.
Kaikki moottoriajoneuvojen renkaat mukana
Tuottajavastuu koskee Suomessa kaikkien moottoriajoneuvojen renkaita mopoista raskaimpiin kaivoskoneisiin. Myös moottoriajoneuvoilla vedettävien peräkärryjen renkaat kuuluvat tuottajavastuun piiriin. Sen sijaan kaivinkoneiden kumitelat eivät kuulu tuottajavastuun piiriin, mutta niiden hyötykäyttöä selvitetään parhaillaan.
”Renkaiden käyttäjät voivat palauttaa käytetyt renkaat noin 3000 eri pisteeseen eri puolilla Suomea, käytännössä yleensä renkaita myyviin liikkeisiin. Me teemme vuosittain yli 15 000 noutotapahtumaa näistä pisteistä ja ajamme renkaat 5–10 alueelliseen terminaaliin. Yleensä terminaaliin kerätään noin 1000 tonnia renkaita ennen kuin paikalle tuodaan repijä, jolla renkaat leikataan. Me myös kuljetamme rengasleikkeen maansiirtotyömaille,” kertoo Söderström.
Pohjoismaissa käytetään henkilöautoissa kesäisin tavallisia kesärenkaita ja talvisin nastallisia tai nastattomia talvirenkaita. Suomalaisella henkilöautoilijalla on siis käytössään kaksi rengaskertaa, jotka vaihdetaan keskimäärin kuuden vuoden välein.
Rengaskierrätyksessä määrät ovat kasvaneet ja kierrätystä on voitu tehostaa. Tehostamisen ansiosta hintaa on voitu pudottaa useana vuotena peräjälkeen