Artikkeli on julkaistu alun perin Koneurakointi-lehdessä. Teksti ja kuvat: Juha Pokki
TANA Hammerhead on uuden sukupolven repijä, jonka merkittävin ero Shark-mallistoon on sen nopeammin pyörivä roottori. Tällä ratkaisulla saadaan lisää repimiskapasiteettia volyymipohjaisille jätteille. Niinpä kuortanelainen muovinkierrätyksen pioneeri Kesrec Oy päätti heti tarttua odotettuun tilaisuuteen kasvattaa kierrätysmuovin murskauskapasiteettia.
Tana esitteli keväällä 2025 uuden TANA Hammerhead -repijän, joka kykenee repimään suuria jätemääriä nopeasti ja luotettavasti. Sen merkittävin tekninen ero TANA Shark -repijään on nopeampi, 40 kierrosta minuutissa pyörivä roottori. Sen avulla erityisesti volyymipohjaisia, suhteellisen tasalaatuisia jätejakeita voidaan repiä valmistajan mukaan jopa 30–50% aiempaa nopeammin. Tällaisia jakeita ovat esimerkiksi rakennusjäte, viherjäte tai vaikkapa muovijäte. Niinpä Suomen ensimmäinen TANA Hammerhead otettiinkin käyttöön juuri muovin kierrätykseen erikoistuneelle Kesrec Oy:lle. Tämä muovinkierrätyksen pioneeriyritys on jo pitkään luottanut TANA-tuotteiden kestävyyteen ja suorituskykyyn Shark-mallien osalta, joten nyt oli aika lisätä myös läpimenokapasiteettia uuden Hammerheadin muodossa.
TANA Hammerheadin roottori pyörii 40 kierrosta minuutissa, kun vastaavan Shark DT -repijän kierrosluku on enimmillään 28 kierrosta minuutissa. Kasvanut nopeus mahdollistaa kohtuullisen tasalaatuisen jätteen suuremmat läpimenomäärät, ja jakeesta riippuen lisäys voi olla jopa 30–50% luokkaa.
Lisää kalustoa kasvavaan toimintaan
Kuortanelainen Kesrec Oy on toiminut kiertotalouden parissa vuodesta 2008 lähtien, ja vuonna 2016 yritys aloitti tuotannon muovinkierrätyksen parissa. Kymmenessä vuodessa toiminta on kasvanut pienestä alkupisteestä suuren luokan toiminnaksi, josta kertoo esimerkiksi se, että yritys päätti jokin aika sitten investoida jo aiemmin käytössä olleen TANA Shark -repijän rinnalle toisenkin koneen, uutta TANA Hammerhead -mallistoa edustavan repijän. Merkki on Kesrecille tuttu jo tosin pidemmältäkin aikaa, sillä huhtikuussa 2026 töihin tullut uusin kone on järjestyksessään jo neljäs suomalaismerkin tuote tässä talossa.
Muovinkierrätys tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että Kesrec vastaanottaa ja murskaa muovijätteen sekä myös granuloi sen uudelleenkäytettäväksi raaka-aineeksi muoviteollisuudelle. Lisäksi yhtiö valmistaa 100%:sta kierrätysmuovista myös omia tuotteita, kuten sokkelilevyä, salaojamattoja ja tippakasteluputkia. Kaikki tämä tapahtuu omalla laitoksella Kuortaneella.
”90% kierrätykseen saapuvasta muovista on käytettyä: IBC-kontteja, muoviputkia, tynnyreitä, ämpäreitä, kuormalavoja, jäteastioita ja niin edelleen”, luettelee Kesrec Oy:n tuotantojohtaja Jarno Myllymäki. ”Loput ovat muoviteollisuuden hukkaa, ja täältä se lähtee sitten uudelleen kiertoon teollisuudelle granulaattina”, hän jatkaa. Yleisimpiä materiaaleja ovat PP, LDPE, LLDPE ja HDPE.
Kesrec Oy murskaa kierrätykseen erittäin haastavia muovimateriaaleja. Nämä muovit on alun perin tarkoitettu kestämään vaikeita olosuhteita ja kovaa käsittelyä, joten esimerkiksi tällaisen rullalla olevan patolevyn murskaaminen ei ole aivan helppoa. Kaikki meni kuitenkin tästäkin erästä sujuvasti läpi.
Materiaali haastaa repijän
Muovin määrä ei maailmassa ole vähenemään päin, mutta sen kierrätys puolestaan on yhä ajankohtaisempaa. Tämä on näkynyt Kesrecilläkin jatkuvasti kasvaneina määrinä. Siksi investointi toiseen repijään tuli ajankohtaiseksi, varsinkin kun markkinoille tuli uusi malli lisätyllä kapasiteetilla. ”Toiminta on moninkertaistunut viime vuosina. Ja varsinkin nyt, kun granulaattikoneita on talossa kaksi, myös tavaraa pitää tulla”, Jarno Myllymäki kertoo. ”Nyt meillä on mahdollista ajaa kahta repijää samaan aikaan, ja toisaalta nyt on myös aina varakone, jos toinen ei olisikaan käytössä”, hän lisää.
Kasvanutta kapasiteettia on myös päästy jo uudella koneella testaamaan. Myllymäen mukaan TANA Hammerhead vaikuttaakin lunastavan lupauksensa kasvavan tuotantovolyymin osalta. ”Nopeammin pyörivä 33-teräinen roottori vaikuttaa selviävän aika lailla samoista materiaaleista kuin Shark, joten murskaus sujuu nopeammin. Tämä on meille tärkeää, sillä meillä ei mitään erityistä sesonkia. Koko ajan saa murskata niin paljon kuin vain kerkeää”, hän toteaa.
Täällä murskattava muovi ei ole suinkaan helpoimmasta päästä, sillä yleensä repijälle syötetään laatuja, jotka on nimenomaan tarkoitettu kestämään iskuja, painetta, vääntöä, vetoa ja muita rasituksia. Kun syöttö tapahtuu vielä usein siten, että suppilo täytetään lisälaitojaan myöten ja kone jätetään tekemään, ei suoritus ole missään mielessä kevyt. ”On tiettyjä materiaaleja, kuten paksuja putkia, joiden kanssa on erityisen haastavaa. Kaikki meillä käytössä olleet TANAt ovat kuitenkin kestäneet aivan hyvin tätä käyttöä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että mitään ei ole mennyt aivan lopullisesti rikki. Kuluvia osia tietysti menee, sehän kuuluu asiaan”, Myllymäki linjaa.
”Kaikki muut markkinoilla olevat merkit ollaan kokeiltu, jotka vaan tontille ollaan saatu, mutta ne ovat kestäneet esimerkiksi puolitoista tuntia tätä meidän käyttöämme”, Jarno Myllymäki toteaa.
Tanan Anu Söderena ja Kesrec Oy:n Jarno Myllymäki ovat yhtä mieltä siitä, että TANA-huolto on onnistunut yhdistelmä joustavuutta, ongelmanratkaisukykyä ja asiakaslähtöistä palvelua niin puhelimen päässä kuin paikan päälläkin. Huoltoteknikko Henri Mättö poikkesi kierroksellaan varmistamaan, että uudella koneella on kaikki hyvin tuottavia tunteja varten.
Huolto on ajan tasalla
Yhtenä merkittävänä syynä merkin valintaan ja pysymiseen on Jarno Myllymäen mukaan myös Tanan huolto. Myllymäki muistaa joitakin vuosia sitten ajanjakson, jolloin Tanan huollossa vasteajat saattoivat olla hieman pidempiä. Nykyisin vastaavaa tilannetta ei ole esiintynyt. ”Nykyisin Suomessa on kaksi huoltomiestä, ja aina löytyy joku joka vastaa puhelimeen ja myös lähtee tarvittaessa paikalle”, Jarno Myllymäki kertoo. ”Monesti asiat saadaan ratkeamaan jo puhelimessa viidessä minuutissa, kun nämä laitteet ovat kuitenkin jo tuttuja ja meilläkin on resursseja tehdä paljon itse. Eikä Tana pihtaa tietoja, kuten ehkä jotkut konevalmistajat tekevät”, Myllymäki toteaa. ”Mutta jos apua tarvitaan paikan päällä, usein sitä saisi jo samana päivänä. Olen kuitenkin yleensä sanonut, että seuraava aamukin riittää”, hän jatkaa.
Huollon kapasiteetin lisäyksen vahvistaa myös Tanan Suomen vuokraustoiminnasta sekä Pohjoismaiden ja Baltian myynnistä vastaava Anu Söderena. ”Lisäsimme huollon resursseja vastaamaan kentän kysyntää joitakin vuosia sitten, ja nykyisin tilanne on hyvä. Asiantuntevaa apua saa käytännössä aina, eli vähintään puhelimitse. Huoltokäynnit priorisoidaan kriittisimmän mukaan ja yleensä paikalle päästään jo samana päivänä”, Söderena linjaa.
Hän on myös samaa mieltä Myllymäen kanssa siitä, että asiakkailla on usein kyky suorittaa korjauksia itse, kunhan ohjeita saa puhelimitse. Se ei kuitenkaan ole mikään oletus huollon järjestämisessä. ”Jos asiakas haluaa täyden palvelun paikan päällä, sen asiakas myös saa”, hän vakuuttaa lopuksi.