Pyörivästä kiertäväksi- käsittelyssä 65 000 tonnia rengasta

Artikkeli on alunperin julkaistu Koneurakointi 3/2023 lehdessä. Teksti & kuvat: Juha Pokki

Renkaan pääasiallinen tehtävä on pyöriä, mutta kun aktiivinen pyörimisliike joskus päättyy, ei kumikiekon varsinainen matkanteko silti katkea – ainakaan Suomessa. Suomessa käsiteltävät määrät ovat mittavia. Suomen Rengaskierrätys Oy vastaanottaa ja käsittelee 100% Suomen kierrätettävistä renkaista, ja vastaavasti myös kierrätysprosentti on suuri: käytännössä kaikki käytöstä poistuvat renkaat päätyvät hyötykäyttöön ennemmin tai myöhemmin.

Lähes täydellinen kierrätysprosentti tarkoittaa painossa mitattuna noin 65 000 tonnia rengasta vuosittain. Tämä on itse asiassa jopa suurempi määrä kuin mitä virallisesti laskettu rengastuonti yhdistettynä paikalliseen valmistukseen Suomessa on vuositasolla.

Vaikka kone ja omavarainen toimintamalli ovatkin yritykselle periaatteessa uusia, ei Suomen Rengaskierrätyksellä olla ensimmäistä kertaa tekemisissä renkaiden revinnän kanssa. Toimitusjohtaja Risto Tuominen on pitkän linjan renkaankierrättäjä, joka on nähnyt ja kokenut luultavasti kaiken, mitä tämä ala voi tarjota. Siksipä myös kierrätykseen käytettävistä laitteista on muodostunut vahva kuva. ”Tässä nyt uudistuneessa toimintamallissa me tarvitsemme oman mobiilikoneen, vaikka meillä täällä Lopen uudella laitoksella on esirepijäkin, jolla suurin osa tänne tulevista renkaista voidaan käsitellä ennen niiden etenemistä varsinaiseen tuotantoon”, Risto alustaa. ”Mobiilikonetta käytetään vastaanottoterminaaleissa tai muilla työmailla aina, kun on tarvetta tehdä rengasleikettä. Lisäksi tätä voidaan käyttää varakoneena esirepijälle tilanteen niin vaatiessa”, hän jatkaa.

Aiemmin tätä toimintaa suoritti siis alihankkija, mutta päätös revinnän ottamiseksi omiin käsiin syntyi muutaman keskeisen syyn vuoksi. ”Ensinnäkin siinä ratkaisi matematiikka, eli itse tekemällä ja omalla kalustolla laskimme tämän olevan kustannustehokkaampaa. Ja kun koko prosessi on omissa käsissä, voimme helposti paitsi vaihtaa esimerkiksi palakokoa, myös varmistua revinnän laadusta”, Tuominen linjaa.

Ja tälle määrälle täytyy tietenkin tehdä jotakin, pelkkä läjittäminen ei riitä, eikä myöskään kannata. Renkaaseen on leivottuna merkittävä määrä rahanarvoista tavaraa vielä kuvion madalluttuakin, ja hyödyllisin osa tästä on tietenkin se kumiseos. TANAn rooli tässä prosessissa on renkaiden repiminen. Terminaaleissa tehtävän repimisen etuna on kuljetusten tehostaminen. Revittynä rengas painaa noin puoli tonnia kuutiolta, joten suuren rengasmäärän liikuttaminen revittynä on tehokkaampaa kuin kokonaisina renkaina. Toisaalta vähennetään myös edestakaista liikennettä keskitettyyn toimintaan verrattuna. Jos leike jää paikalliseen käyttöön, se kannattaa myös tuottaa paikallisesti mobiilikoneen avulla.

Tätä puolta ollaan seuraamassa Liedossa, Encoren yhteydessä sijaitsevalla rengasterminaalilla, missä Peter Blomberg syöttää TANAlle renkaita. Valikoima on kasassa laaja, edustaen oikeastaan kaikkea sitä, mitä tuottajavastuu kierrätyksen suhteen koskeekin: oli kyseessä minkä tahansa moottoriajoneuvon tai niillä vedettävän perävaunun rengas, täältä luultavasti löytyy jos vähänkään jaksaa penkoa. Tosin turhan valikoivaksi ei nyt heittäydytä, sillä TANAlle maistuu lähes kaikki, ja koura nostelee kitaan kumeja, joiden alkuperäinen käyttökohde on ollut milloin skootteri, milloin pyöräkuormaaja, ja tietenkin näkymää hallitsee se yleisin, eli henkilöauton rengas. Hitaasti pyörivä roottori repii määrätietoisesti renkaan kuin renkaan, ja automaattinen, älykäs roottorin ohjaus pitää huolen siitä, että roottoria peruutetaan tarpeen vaatiessa.

TANAan päädyttiin Risto Tuomisen mukaan pitkän vertailun päätteeksi. Aiemmat kokemukset olivat luonnollisesti yksi osatekijä, mutta samalla ratkaisivat myös koneen monipuolisuus ja kotimaisuus. Vertailuviivalla oli muutama muukin merkki. ”Olen aina sanonut, että liian hyviä renkaita tekevät ainakin revinnän näkökulmasta. Voimaa tarvitaan, kun oman vastuksensa tuovat kitka, venyminen ja mukana olevat metallit”, Tuominen luonnehtii. ”Myös palakoon muuttaminen on helppoa, ja se on meille tärkeä asia”, hän lisää.

Uusi TANA Shark 440DTeco myös varusteltiin poikkeuksellisen runsaasti. Roottori on HD+-malli 50-millimetrisellä rungolla normaalin 35-millisen sijaan kulutuskestävyyden vuoksi. Lisäksi varsinkin kuumalla ilmalla haasteena on myös lämpö, joka voi aiheuttaa pahimmillaan jopa tulipalon vaaran. Tähän on varauduttu Sharkin hankinnassa siten, että siinä on paitsi asianmukainen sammutusvarustus, myös kastelujärjestelmä.

Liedon terminaalilla renkaat katoavata kasoista tasaiseen tahtiin ja muuttuvat paitsi rengasleikkeeksi, myös teräspörröksi. Magneetti erottelee renkaiden repimisessä irtaantuvan teräsmateriaalin, eli renkaan jalkakaapelissa ja vyörakenteessa käytetyn teräslangan jo hyvin tehokkaasti tässä, ja loppu erotellaan Lopen laitoksella käsittelyprosessissa. Syntynyt teräsjae toimitetaan sitten jatkokäsiteltäväksi ja lopulta terästeollisuuden raaka-aineeksi.

Pitkän kokemuksen perusteella Peter Blomberg osaa syöttää kerralla aina oikeanlaisen annoksen renkaita Sharkin kitaan niin, että tuotanto pysyy tasaisena.
”Tunnissa revitään noin kuudesta kahdeksaan tonnia rengasta, mutta parempi mittari on se, että kasat häviävät”, Blomberg sanoo. ”Ennätyksiä ei lähdetä repimään, sillä siinä on sitten aina suurempana riskinä että jotain tapahtuu”, hän jatkaa. Syöttäminen vaatii siis myös ymmärrystä renkaiden käyttäytymisestä, koneen kapasiteetista ja olosuhteista.

Kun rengas on revitty, se pääsee jatkamaan matkaansa kohti uutta elämää eri muodoissaan. Perinteisesti suurin menekki on ollut maanrakennuksessa. ”Revitty rengas on erittäin hyvää materiaalia massan kevennykseen ja veden- sekä lämmöneristeenä. Mutta tulevaisuudessa Lopen laitoksen myötä voimme tuottaa uusioraaka-ainetta yhä enemmän kumi- ja muoviteollisuudelle”, Risto Tuominen kertoo. Vuositasolla tämä tarkoittaa 20 000 tonnin rengasmäärän muuttamista kumigranulaatiksi ja kumijauheeksi. Hyötysuhde on korkea, sillä 20 000 tonnista syntyy mainittuja tuotteita yhteensä noin 16 500 tonnia, kun teräs ja kangaskuitu poistetaan.  ”Kyllä TANAlle töitä tulee riittämään”, Risto Tuominen huomauttaa.