”Tana on aina tavoitettavissa” – Tana Rental Oy:n kenttähuolto 

Kuvat: Juha Pokki

Tana Rental Oy vastaa TANA-jätteenkäsittelykaluston käyttöönotosta, huollosta ja ylläpidosta. Tanan kenttähuolto-organisaatio on tiivis ja toimiva kokonaisuus, joka on saanut asiakkailtaan kiitosta paitsi osaavasta palvelustaan, myös joustavuudestaan. ”Apua saa silloin, kun sitä tarvitaan”, Toteaa Delete Ympäristöpalvelut Oy:n kunnossapitopäällikkö Ilkka Aho. 

Kaksi huoltomiestä, kaksi huoltoautoa, toimiva taustaorganisaatio ja paljon yhteistä osaamista. Mitä muuta tarvitaan pitämään TANA-jätteenkäsittelykalusto luotettavasti tuottavassa työssä Suomen alueella? No ainakin kykyä joustaa ja palvella myös silloin, kun vikaa vähiten odotetaan. Eli myös viikonloppuisin, iltaisin, öisin ja kesken kiireisimmän sesongin. Mutta miten ja minkälaisella ryhmällä tämä toteutetaan, ja ennen kaikkea se tärkein kysymys: toteutuuko tämä tavoite? Lähdimme kysymään asiaa Delete Ympäristöpalvelut Oy:ltä, sillä Tampereen Ruskossa olevalla Delete-jätteenkäsittelyasemalla TANA Shark 440DT -repijällä on murskattu suuria määriä monenlaista jätettä paikan päällä, ja sen lisäksi vielä ulkopuolisilla kohteillakin. Näin ollen myös Tana-jälkimarkkinoinnin palveluista on kertynyt kokemusta. 

”Viime vuonna vastaanotimme toimipisteissämme yhteensä noin 185 000 tonnia erilaista rakennus- ja purkujätettä sekä teollisuuden materiaalivirtoja: puuta, betonia, metallia ja energiajätettä”, alustaa Delete Ympäristöpalvelut Oy:n kunnossapitopäällikkö Ilkka Aho. ”Repijänä meillä on käytössä TANA Shark 440DT, joka tuli alun perin vuonna 2020 vuokrakoneena Tana Rentalin kautta. Ensimmäisen renttivuoden jälkeen laskimme, että kone kannattaa lunastaa omaksi, sillä se vastasi tarpeisiin niin hyvin”, Aho jatkaa. Nyt repijä on ollut siis käytössä yhteensä jo kaksi vuotta, ja tekemistä riittää. ”Se on meillä sellainen all–around-peluri, ja töitä koneelle on täällä laitoksella sekä ulkopuolisilla työmailla. Sillä revitään ihan laidasta laitaan: kumeja, puuta, muoveja, rakennusjätettä ja niin edelleen”. 

Kun materiaalimäärät ovat suuria, on koneen käyttöastekin korkealla. ”Ruskon laitos pyörii parhaimmillaan jopa 24/6-kierrolla, ja kun ollaan muualla urakoimassa, tehdään usein kahta vuoroa”, Ilkka Aho kertoo. ”Tunteja koneessa on nyt jo reilut 6700”, hän lisää.  

Näillä lukemilla on siis luonnollista, että myös huoltoa ja joskus jopa korjaamista tarvitaan. ”Meillä on laitoksella kyllä oma kunnossapito-osasto huoltomiehineen, ja rautaista taitoa sekä asianmukaisia välineitä löytyisi omastakin takaa tämänkaltaisen koneen huoltoon. Jonkin verran teemmekin itse, kuten kulutusosien vaihtoa”, Ilkka Aho kertoo. ”Omaa väkeä ei kuitenkaan kannata sitoa isoihin koneremontteihin, sillä heidän päätehtävänsä on vielä suurempi ja tärkeämpi: koko laitoksen ylläpito. Siksi käytämme mielellämme Tana Rentalin huolto-organisaatiota”, Ilkka Aho linjaa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa Ahon mukaan sitä, että oli kyseessä sitten suunniteltu huolto tai yllättävämpi tilanne, paikalle kutsutaan Tana Rentalin kenttähuolto. ”Näin päästään hyödyntämään tehokkaasti koneen valmistajan erikoisosaamista ja saadaan kerralla valmista haastavammissakin asioissa”, Aho kertoo.  

Mikä Ahon mielestä sitten on tärkeintä Tana Rentalin huollossa? Missä on onnistuttu parhaiten? ”Tärkeintä meille on ehdottomasti se, että huolto on aina tavoitettavissa. Ja Tanalla on, aina saadaan joku kiinni ja langan päähän. Ja tämä on ihan totta. Joskus on huoltomies vastannut saunan lauteilta lauantaina”, Aho nauraa. ”Kun laitos tai työmaa pyörii kovimmillaan, ei tuotanto saa seisahtua. Jos niin kuitenkin käy, tärkeintä on saada edes joku tieto milloin päästään jatkamaan. Silloin voidaan järjestellä muuta toimintaa sen mukaan”, Ilkka Aho kertoo. Hänen mukaansa Tanalta tämä tieto on aina saatu kiitettävästi, ja myös mahdollista ensiapua jo puhelimessa samalla kun kenttähuolto niin sanotusti pukee takkia päälle lähtiessään paikalle. ”Jos tuotanto loppuu, se huollon saapuminen katsotaan kyllä mieluummin kellosta kuin kalenterista”, Aho tiivistää. ”Palvelualttius on muutenkin hyvä. Kyllä sitä apua ja neuvoja on saatu silloinkin, kun on päätetty itse ryhtyä jotain koneelle tekemään”, hän lisää. ”Kaiken kaikkiaan huollon ja varaosien saatavuus on ollut ensiluokkaista.” 

Mutta minkälaisella porukalla tätä toimintaa kentällä sitten pyöritetään? Koneita on kuitenkin lähes koko maan pituudelta ja leveydeltä, joten helposti luulisi tarvittavan suurtakin organisaatiota tämän kokonaisuuden ylläpitoon. Paikalla ovat huoltomiehet Henri Mättö ja Timo Salmela. Kuinka monta teitä kaikkiaan on? ”No tässähän me ollaan”, miehet hymyilevät. Toisin sanoen kenttähuolto koostuu kahden henkilön ja kahden huoltoauton ketjusta. Lisäksi taustalla on aina Jyväskylän pääkonttorilla toimiva kansainvälinen Tanan tukipalvelutiimi, jolta saa tarvittaessa lisäapua, mikäli jokin asia kohteessa askarruttaa.  

Mättö ja Salmela kertovat, että tavoitteena on mahdollisimman lyhyt varoaika yllättävissäkin tilanteissa, ja tästä johtuen viikot kuluvat käytännössä tien päällä ympäri Suomen. ”Jokainen päivä on erilainen. Kyllä tässä on oppinut pakkaamaan koko viikoksi kamppeita mukaan, ja passikin on hyvä olla matkassa”, nauraa Timo Salmela. Tästä Tampereen kohteeltakin molemmat huoltomiehet jatkavat vielä illaksi muualle.  

Töitä siis riittää, mutta kahden miehen kenttätiimillä pärjätään hyvin toisaalta varsin yksinkertaisestakin syystä. Varmatoimista kalustoa ei tarvitse jatkuvasti olla parsimassa. Tämän vahvistaa myös Deleten Ilkka Aho. ”Ei meillä tässä kahdessa vuodessa mitään kovin isoa remonttia ole tarvinnut Sharkiin tehdä. Kone on ollut luotettava, kestävä ja sitä kautta tuottava”, hän allekirjoittaa. ”Ja siihen hyvänä lisänä on toimiva jälkimarkkinointi”, Aho lopettaa.