Tana Second Life -liiketoimintayksikkö tuo käytetyille koneille uuden elämän. Tiimin vetäjä Mikko Poikonen suhtautuu avoimesti kaikenlaisiin konekohtaloihin ja kannustaa asiakkaita kertomaan enemmän koneistaan, olipa kyseessä toimiva laite tai elinkaarensa päässä oleva yksikkö. ”Vaikka kone olisi elinkaarensa lopussa, haluamme tietää siitä lisää,” Poikonen toteaa.
Tana Second Life -liiketoimintayksikön vetäjä Mikko Poikonen on asiantuntija Tanan koneista ja teknologiasta. Kokemusta löytyy jo yli seitsemän vuoden verran Service-tiimistä, joten siirtymä uuden Second Life -ohjelman vetäjäksi oli luontevaa. Kun Poikosen päävastuualueena on myynnillinen puoli, Janne Arjanka valvoo sekä operatiivisen että teknisen toiminnan sujuvuutta.
Arjanka tuo mukanaan yli 15 vuoden vankan kokemuksen teknisestä asiantuntemuksesta ja operatiivisesta johtamisesta. Hän on toiminut pitkään Tanan Huolto-organisaatiossa, vastaten globaalin jälleenmyyjäverkoston teknisestä tuesta, koulutuksesta ja uusien koneiden käyttöönotosta.
Yhdessä Poikonen ja Arjanka muodostavat vahvan tiimin, joka pyrkii tarjoamaan asiakkaille parhaan mahdollisen kokemuksen Tanan käytettyjen ja kunnostettujen koneiden markkinassa.
Ensimmäinen Rebuild-kone työn alle asiakastarpeita kuunnellen
Toki, koneen kunnostuksia on tehty ajan saatossa useita niin Tanan kuin jälleenmyyjien toimesta, mutta nyt kysyntä käytetyille koneille on kasvanut siinä määrin, että Second Life-ohjelma on lähtenyt kunnolla käyntiin. Ohjelman avulla rakennetaan Tanan hyväksymät laatuvaatimukset käytettyjen koneiden kunnostukseen, jotta jatkossa myös viralliset jälleenmyyjät voivat lisätä Rebuild-kokonaisuuden osaksi kokonaistarjoamaa kone- ja varaosamyynnin tueksi.
Koneiden Rebuild- ohjelma on osa Tana Second Life tarjoamaa, jonka tarkoituksena on kunnostaa kone uutta vastaavalle tasolle ja hyödyntää kestävää lähestymistapaa laitteiden uudelleenkäytön mahdollistamiseksi.
Nyt työn alle on löytynyt ensimmäinen kone, 18-vuotta vanha G-sarjan kaatopaikkajyrä. Tämä on prosessin kehittämisen kannalta äärimmäisen tärkeä projekti, kun luodaan pohja tulevaisuuden tarpeille sekä testataan uusia menetelmiä sekä niiden vaikutusta aikatauluun ja budjettiin.
Asiakkaan tarpeita kuunnellaan tarkasti, ja koneesta halutaan ennen kaikkea toimiva ja asiakkaalle arvoa tuottava yksikkö. Jos asiakkaan painopiste on koneen suorituskyvyssä eikä niinkään sen ulkonäössä, lisäkustannuksia visuaalisista parannuksista ei aiheuteta tarkoituksella.
“Yleisellä tasolla asiakkaan tarve on saada koneelle lisätunteja kustannustehokkaasti. Koneen tulee olla luotettava ja huoltokustannukset ennakoitavissa, jolloin fokus on toiminnallisuudessa ja kriittisissä komponenteissa. Välttämättä se, miltä kone näyttää, ei juurikaan tuo arvoa, jos se tekee työnsä moitteettomasti. Tässä kuunnellaan asiakasta ja heidän tarpeitaan,” Arjanka kuvailee.
Kunnostetusta koneesta uutta vastaava
Juuri kunnostettavan koneen alkupalaverista haastatteluun saapunut Poikonen kertoo, että vuoden 2006 G-sarjan kaatopaikkajyrä on erinomainen kone demota.
”Tämä laite on peräisin kotimaiselta asiakkaalta, joka on siirtynyt enemmän kierrätystoimintaan eikä enää tarvitse jyrää vastaaviin tehtäviin. Vaikka koneella on ajettu alle 8000 tuntia – mikä on huomattavan vähän, kun otetaan huomioon, että kaatopaikkajyriä voidaan käyttää oikein huollettuna ja kunnostettuna usein yli 30 000 tuntia – se on edelleen täysin toimiva. Iästään huolimatta koneen vähäiset käyttötunnit tekevät siitä juuri sopivan meidän projektiimme.”
Kone on nyt Tanan huoltokumppanin, VS-Weldingin, tiloissa, ja kunnostustyöt ovat alkamassa pian. Suurimpana haasteena on pysyä aikataulussa ja varmistaa oikeiden osien saatavuus suunnitellusti. Osien saatavuudessa voi esiintyä haasteita, joten vaihtoehtoisia toimittajia etsitään tai osien kunnostusta harkitaan.
”Historiatiedon ja teknisen osaamisen perusteella tiedämme, mitkä ovat kriittisimmät komponentit. Jos jokin kokonaisuus, kuten tässä tapauksessa tela, vaatii vaihtoa tai kunnostusta, käsittelemme samalla myös kaikki telaan liittyvät osakokonaisuudet,” Poikonen kertoo.
Tanan modulaarisuudesta merkittävä etu
Tana on aina pyrkinyt tarjoamaan varaosia myös vanhemmille koneille, jotta koneiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä. Päätös varastoida kaikkien pääkomponenttien osia mahdollistaa jopa 2000-luvun alun koneiden kunnostamisen, kuten myös tämän G-sarjalaisen. Tätä mahdollisuutta Second Life tiimi pyrkii hyödyntämään mahdollisimman laajasti.
“Tietyissä komponenteissa, kuten esimerkiksi vaihdelaatikoissa Tanan malli on pysynyt universaalina, eli voimme käyttää samoja tuotteita vuoden 2006 koneessa kuin mitä käytetään myös nykyisessä H-sarjan koneissa”.
Rebuild-ohjelman tavoitteena on saada valmiiksi mahdollisimman täysin uutta vastaava käyttökelpoinen kone, joka täyttää Tanan laatuvaatimukset. Demokoneen tavoiteaikataulu on noin kolme kuukautta, mikä johtuu suurimmaksi osaksi tiettyjen komponenttien puutteesta. Koska kyseessä on ensimmäinen virallinen kunnostusprojekti, todellista läpimenoaikaa on vielä vaikea arvioida.
Käytettyjen ja kunnostettujen koneiden kysyntä kasvamassa
Käytettyjen ja kunnostettujen koneiden kysyntä jälleenmyyntiverkostossa on kasvussa. Tämä on yksi syy Tana Second Life -toimintamallin perustamiseen: vastata kysyntään ja tarjota markkinoille Tana- hyväksyttyjä, käytettyjä koneita.
Tanalla on havaittu kysynnän jakautuvan kahteen osaan. Ensinnäkin on uusia markkinoita, joissa ei olla vielä valmiita hankkimaan täysin uutta konetta, mutta halutaan kokemuksia TANA-koneista. Toisekseen on maita, joissa kaatopaikkatoimintoja ajetaan alas ja välimenokaudelle etsitään edullisempaa vaihtoehtoa täysin uuden koneen tilalle. Käytetyt koneet ovat näihin kohderyhmiin erinomainen valinta, sillä niiden hankintahinta on usein 20–30% edullisempi kuin täysin uusi kone.
Etsinnässä vanhoja koneita, myös palaneet kiinnostavat
Koneiden teknisistä kuntotutkimuksista vastaava Janne Arjanka korostaa, että Tana Second Life -ohjelmasta hyötyvät monet osapuolet. ”Laaja verkosto on mahdollistanut entistä laajemman asiakaskunnan ja parantanut prosessien tehokkuutta,” hän toteaa. Vanhat koneet liikkuvat hyvin, ja tarjonta on monipuolista, olipa kyseessä kaatopaikkajyrä tai repijä.
“Kaikki koneet eli kaatopaikkajyrät ja repijät käsitellään tapauskohtaisesti. Jos asiakkaalla on kone, jonka hän haluaa myydä, toivomme yhteydenottoa paikalliselle jälleenmyyjälle tai suoraan Second Life -tiimille,” Poikonen kertoo.
Useimmissa tapauksissa asiakkaat ovat muokanneet konetta omien tarpeidensa mukaan tai hankkineet osia muualta kuin Tanalta.
”Vaikka kone olisi palanut, sieltä voi silti löytyä jotain pelastettavaa – ei ehkä koko konetta, mutta hyödyllisiä komponentteja, kuten roottori,” Poikonen toteaa.
Poikonen kannustaa ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä:
”Katsotaan, mitä koneelle voidaan tehdä, olipa se sitten jyrä, repijä tai muu Tanan valmistama kone.”
