Kierrätystä parhaimmillaan – LHJ Oy kunnosti A-sarjan TANA Shark-repijän

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy kunnosti takaisin työkäyttöön pitkään unohduksissa lepäilleen A-sarjan TANA Shark -mobiilirepijän. Ulkoinen kauneus on ehkä vuosien varrella päässyt katoamaan, mutta sisäistä voimaa on jälleen kuin uudestisyntyneellä! 

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on vuonna 1995 perustettu, 16 kunnan, eli Akaan, Euran, Forssan, Huittisten, Humppilan, Jokioisten, Koski Tl:n, Loimaan, Oripään, Punkalaitumen, Sastamalan, Someron, Säkylän, Tammelan, Urjalan ja Ypäjän yhteisesti omistama jätehuoltoyhtiö. Palveluita tuotetaan kaikissa omistajakunnissa, ja yrityksellä on käsittelykeskukset Forssassa ja Säkylässä.  

Ja nyt ollaan Forssan Kiimassuon jätteenkäsittelykeskuksessa, jossa on loppusyksystä 2021 lähtien ryhdytty aktiivisesti murskaamaan rakennusjätettä REF-kierrätyspolttoaineeksi. REF tulee sanoista Recovered fuel, ja sitä valmistetaan Forssassa esimerkiksi tästä sekalaisesta, esilajitellusta rakennusjätteestä. ”Esilajittelussa pyritään poistamaan mahdollisimman tarkasti esimerkiksi kipsilevy, eristevilla, puu, metallit, PVC-muovi ja lasikuitu”, kertoo työnjohtaja Tommi Savo.

Lajittelu tapahtuu materiaalinkäsittelykoneella, joka myös syöttää murskattavan jätteen repijälle. Ja tällä vierailulla repijä saakin suurimman huomion, sillä LHJ:llä tehtiin aikaisemmin vuonna 2021 päätös kunnostaa ja ottaa käyttöön jo hieman unohtumaan päässyt koneyksilö: vuosimallia 2007 edustava A-sarjan TANA Shark 6330. Sen tämän hetken ulkoinen kauneus on vahvasti katsojan silmässä, mutta sisinhän yleensä ratkaisee, varsinkin näissä töissä – ja se puoli on laitettu vastikään aivan uudenveroiseen kuntoon Tana Rentalin toimesta. 

”Tämä repijä tuli meille yrityskauppojen myötä viitisen vuotta sitten, kun LHJ osti J. Syrjänen Oy:n”, kertoo Tommi Savo. ”Sen jälkeen se jäi todella vähäiselle käytölle. Kone alkoi olla jo huonossa kunnossa, ja sitä käytettiin ehkä muutaman kerran vuodessa, jos sitäkään”, hän jatkaa. ”Asiaa kuitenkin mietittiin laajemmin, ja päätettiin tehdä strateginen päätös. Kun tässä kuitenkin kierrätystoiminnassa ollaan, miksei tuota konettakin voisi kierrättää takaisin käyttöön. Samalla päästäisiin eroon jätteen varastoimisesta”, Tommi toteaa. ”Ja oma kone on kuitenkin aina oma. Jos repijä vuokrataan tai palvelu otetaan ulkopuoliselta, konetta ei esimerkiksi välttämättä saa silloin kuin haluaa”, Savo jatkaa. 

Niin projektia lähdettiin viemään eteenpäin, ja koneen kunnostuksessa otettiin tietenkin yhteyttä valmistajaan. Tanalla asia otettiin mielenkiinnolla vastaan. ”Täytyy sanoa, että olihan se jopa vähän yllätys, että tällainen ylipäätään on vielä hengissä”, sanoo myynti- ja asiakkuuspäällikkö Reijo Pirkola Tana Rental Oy:ltä. ”Mutta ei se mikään ongelma tietenkään ollut. Koneelle tehtiin roottorin osalta kokonaiskunnostus, eli satuloita sekä kaikki terät ja vastaterät uusittiin. Lisäksi tehtiin kovahitsauksia, ja power packille tehtiin huolto tarvittavilta osin”, Pirkola luettelee. ”Ja sekin oli melko kattava operaatio, sillä varmaa tietoa ei enää ollut, milloin edellinen huolto oli tehty”, hän jatkaa. 

Marraskuussa 2021 kone valmistui siis pitkän tauon jälkeen aktiiviseen työhön, ja repii nyt jätteitä käytännössä jatkuvasti yhdessä tai kahdessa vuorossa. ”Onhan se vähän karun näköinen, mutta toimii. Ja hyvin toimiikin”, Tommi Savo luonnehtii. Toimiva tekninen lopputulos on tietenkin yksi tärkeä osa tällaista hanketta, mutta Savo näkee asiassa paljon suurempiakin onnistumisia. ”Nyt kone saatiin lähelle varasto- ja lastauskenttää sekä REF-hallia”, hän avaa. Kone on myös liikuteltavissa pyöräkuormaajalla aina tarpeen mukaan, eli nyt ajan myötä muodostuneita varastokasoja päästään murskaamaan lähelle ilman jätteen siirtotarvetta. Eikä jatkossa kasoja pitäisi edes enää syntyä. ”Tulevaisuudessa rakennusjätettä ei tarvitse enää varastoida, kun tulevan jätteen voi tehdä heti helposti pois. Varastoinnista ei ole mitään hyötyä, ja mitä isompia kasoja kertyy, sitä suurempi on myös esimerkiksi tulipaloriski”, Tommi Savo sanoo. ”Ja kun itse murskataan, tiedämme myös varmasti tuotteen laadun olevan sellaista, mitä pitääkin”, hän lisää. 

Repijän saneerausta mietittiin myös taloudelliselta kannalta. Savo kertoo, että investointi oli merkittävästi edullisempi pidemmän päälle laskettuna kuin esimerkiksi vuokrakoneen ottaminen tuntihinnalla. ”Kun meillä kerran tällainen kone ja mahdollisuus oli, ei sitä oikein voinut olla hyödyntämättä. Tämähän on sitä kierrätystä parhaimmillaan”, Salo toteaa tyytyväisenä.

Tanan Shark-repijät ovat nykyään jo saavuttaneet vakaan aseman jätteidenkäsittelyalalla, mutta tilanne oli toinen 2000-luvun alussa. Koko ala oli mullistuksessa, kun kaatopaikkoja ryhdyttiin sulkemaan ja kierrätystoiminta sekä jätteiden hyödyntäminen energiantuotantoon lisääntyi. Siinä missä Tanan päätuote oli ollut tähän asti kaatopaikkajyrä, piti tulevaisuutta katsoa nyt toisella tavalla.  

Shark-repijöiden kehittäminen alkoi, ja kantavana ideana oli mahdollistaa koko repimisprosessi yhdellä koneella. Aiemmin valmistajat olivat tarjonneet vähintään kahta konetta yhteen prosessiin: esi- ja jälkirepijää. Lisäksi oman lukunsa muodostivat vielä eri jätelaaduille tarkoitetut repijät. Tanan vahva ja hidaskäyntinen Shark-mobiilirepijä tuli vuonna 2006 muuttamaan tätä ajatusmallia. Ensimmäisenä julkaistiin 5430- ja 6330-mallit. Nyt yksi kone pystyi repimään suurimman osan erilaisista kierrätys- ja energiajakeista, ja sitä voitiin pienin muutoksin muokata myös muille jätelaaduille ilman kokonaiseen uuteen koneeseen investoimista. Sharkin monikäyttöisyys perustui ja perustuu yhä sen voimansiirtoon ja vääntöön, moduloitujen vastaterien vaihdon helppouteen, kasettimalliseen seulaverkkoratkaisuun sekä koneen jätejaekohtaiseen ohjelmointiin. Vienti lähti vetämään heti, ja myös Suomeen koneita meni kaupaksi. Yksi näistä ensimmäisistä oli tämä J. Syrjäselle alun perin myyty, ja nyt uuden elämän LHJ:llä saanut kone.